torstai 5. kesäkuuta 2014

Ajatuksia lihavuudesta

Tätä aihetta olen jo hetken pyöritellyt mielessäni ja osittain tuolla aiemmin sivunnutkin, mutta nyt on hyvä palauttaa mieleen taas eräitä faktoja lihavuudesta, ainakin omastani. Toimikoon myös motivaattorina itselleni sillä tietyt asiat lihavan elämässä ovat tosi hankalia ja ikäviä, ja niihin ei haluaisi palata. Tässä voi olla melkoista inhorealismia niille, jotka eivät ole koskaan olleet lihavia. En myöskään yleistä, vaan nämä ovat omia kokemuksiani ajoilta jolloin painoa oli vielä enemmän:

- Kun kesäisin käyttää hameita tai mekkoja, sisäreidet ja jopa polvet hankautuvat yhteen. Tuloksena on kipeää punaista ihottumaa, kirvelyä ja arkuutta. Joskus nuorempana käytin hameiden alla pyöräilyshortseja :) Joskus katson ihmetellen erityisen hoikkia ihmisiä, joiden reidet eivät edes kosketa toisiaan!

- Kun on painoa, makkaroita ja poimuja, on ikävä hikoilla kun olo tuntuu jotenkin epäraikkaalta. Huolehdin kyllä hygieniastani, mutta eihän sille mitään mahda että iso ihminen hikoilee ja sitten on nivuset ja persvako niljakkaat :D Onneksi kainalohikeni ei juuri haise, mutta kyllä se olo joskus on aika epämiellyttävä.

- Napa haisee. Tämä on vaivannut minua vuositolkulla. Napa taitaa jäädä jotenkin niin syvälle ja poimujen alle, että se kerää asioita. Ikävä vaiva ja napa on herkkä paikka pestä... Onneksi tämä on nyt vähentynyt kun maha on pienentynyt. Joskus tuntui myös, että navan kohdalla hankaava housunkaulus aiheutti osansa. Napaongelma oli ikävä erityisesti petipuuhissa kun piti piilotella haisevaa napaa :/

- Jos kuumalla ilmalla ei muista juoda tarpeeksi, meinaa nilkat turvota pahasti. Ennen kun painoa oli jaloilla enemmänkin, tämä oli tosi yleistä. Turvonneet nilkat tuntuvat kamalilta, kiristäviltä ja niihin jää painaumia kuin jonkin geelimäiseen aineeseen. Se oli myös noloa jotenkin kun jalat on kuin pölkyt, kaiken muun massan lisäksi.

- En ole tainnut ihmisten ilmoilla seistä vuosiin vetämättä vatsaa sisään. Joskus mietinkin, millaista olisi olla kropassa, jota ei tarvitse koko ajan tiedostaa tai häivyttää. Käytän tosi paljon myös body-tyyppisiä alusvaatteita, jotka pitävät tuon röllykkäosaston kasassa, erityisesti tiukempien vaatteiden ja juhlavaatteiden alla. Olisi kiva päästä niistäkin ja näyttää normaalilta perusalkkareissa :)

- En viihdy kovin hyvin korkokengissä, sillä tällainen paino korkojen päällä on aika hankalaa. Look onkin sitten ihan toinen kun matalissa ballerinoissa töpöttää turvonnein nilkoin ja pyöräilyshortsit hameen alla :D Heh! Uuh-la-la.

- Juokseminen, hyppiminen ja jumppaaminen kärsii siitä, kun massa heiluu tuossa edessä. Itselläni lähinnä maha ja ryntäät. Olisi joskus kiva kokeilla vaikka kevyttä hölkkää niin, että koko keskikroppa olisi jotenkin teipattu kasaan. Myöskin se alaspäin jyskyttävä tissien heiluminen tuntuu ikävältä ja tekee asiasta vielä raskaampaa. Hyvät liivit on auttaneet kyllä paljon.

- Mainitaan viimeisenä vielä raskausarvet. Niitä tuli nuorempana kun lihoin melko nopeasti. Olihan se kamalaa kun äiti joskus joulusaunassa päivitteli että mitä on tapahtunut kunnes tajusi että sehän on vaan lihonut! Sukulaisten kanssa saunominen on jäänyt jo ajat sitten. Äidin suvun naisilla oli tapana käydä vaa'alla ja päivitellä lihoimisa ja laihtumisia (sekä omia että toisten).

Siinäpä asioita, jotka haluan pitää kirkkaana mielessä jos joskus tuntuu lipsuvan. Tuollainenko haluan olla?



9 kommenttia:

  1. Tuttuja asioita ja taas vähemmän tuttuja. Itellä kyllä reidet hankaa, mutta pari kesää sitten keksin käyttää sitä vauvatalkkia. On pelastus! Oon itse ollut viime vuodet 90-100 kg painoinen ja kyllä saa olla tosi tukevat rintsikat että pääsee juoksemaan. Mutta eihän sitä tarvi pitkiä matkoja juosta, hölkkäilee vaan rauhassa hetken..:)

    VastaaPoista
  2. mä niin komppaan sua noissa reisi/peppu/tissihiki asioissa ja jalkojen hankaamisessa ja minullakin käytössä talkki kesäisin. Hameita ei voi käyttää ilman sukkahousuja/legginssejä. Myös se että ei oikeasti voi juosta kun on maha edessä, se on ihan kamalaa ja mä oon vielä niin epävarma että pelkään jonkun nauravan kun hölkkää... Blogiasi on muuten kiva lukea, itsekin painonpudotus tavoitteena!

    VastaaPoista
  3. Kiitos :) Ja tsemppiä sullekin pudotukseen! Nyt oikeastaan jo naurattaa monet noista kohdista, ja miten traagista on että joku hento ja paleleva hoikka ei koskaan ole törmännyt tällaisiin asioihin :)) Talkkia takamukseen ja legut hameen alle, kyllä me näillä konstein pärjätään.

    VastaaPoista
  4. Kaikista ikävistä vaivoista huolimatta, ihanalla positiivisella mielellä oli tämä postaus kirjoitettu! :)) Mulla edelleen sama reisiongelma vaikka tosiaan painoa enää 63 kiloa. Reidet ne vaan on paksut ja hankaa hameen alla edelleen ja farkuista ensimmäisenä on kangas haarovälistä revennyt.

    VastaaPoista
  5. Niin tuokin muuten, että aina ekana housuista rispaantuu ne sisäsaumat ja kankaat tuolta reisistä. Joskus jopa muutamassa päivässä! :) Pakko olla positiivinen, on nää sen verran hassuja ja pieniä ongelmia maailman murheiden rinnalla.

    VastaaPoista
  6. Hyvää tsemppitekstiä laihduttajalle! Joo, reisiongelma on kyllä tuttu täälläkin, tosin se vaivaa vaikka paino olisi normaalissakin BMI:ssä ollut joskus. Jotenkin sitä on sellainen ruumiinrakenne. Täytyis olla varmaan alipainoinen ettei haittais ;).

    VastaaPoista
  7. Ihana teksti, niin avoin ja rehellinen ja itellekin tuli eka mieleen joku laiheliini joka ei ymmärrä miltä reisien yhteen hankautuminen tuntuu, tai kun makkaroiden väliin tulee hikeä ja se hiki imeytyy paitaan ja näin ollen muutkin näkee että makkarat hikoilee... :-D samoja asioita olen kokenut ja tämä kesä on kyllä viimeinen kesä näiden isojen makkaroiden kanssa! Sen lupaan itselleni :-)

    VastaaPoista
  8. Tuo reisien yhteenhankautuminen hame päällä on kyllä ärsyttävää. Itsekin kärsin siitä ongelmasta, vaikka olen siis vain ihan muutaman kilon verran lievän ylipainon puolella, eli lähes normaalipainoinen.

    VastaaPoista
  9. En tiedä onko sulla enää näitä "probleemia", mutta törmäsin blogiisi sattumalta ja aloin lukea alkupään teksteistä lähtien. Ja tuo napahomma: Mulla on koko aikuisikäni napa aina silloin tällöin tulehtunut. Ylipainoisena ja vähemmän ylipainoisena (isomahainen olen kyllä ollut aina). Tulehdusta en ainakaan minä huomannut muusta kuin hirveästä hajusta ja joskus napa erittää myös pahan hajuista nestettä vähän. Noh, joka tapauksessa. Mulla on auttanut se, että olen putsannut napaa Septidinillä. Joko pienellä, Septidinillä kastellulla paperitukolla tai sitten varoivaisesti vanupuikolla pyörittänyt. Ja sitten olen vaan yksinkertaisesti pikku hiljaa opetellut joka kerta suihkussa pesemään napani erikseen. Vaikka onkin herkkä paikka, niin se on pakko, kun kerta on tätä napavaivaa.

    Sinullahan ei välttämättä ole ollut mitään tulehduksia koskaan, mutta suosittelen silti kiinnittämään erityistä huomiota navan puhdistamiseen :). Pääsee muuten hajusta eroon!

    VastaaPoista