Postia PT:lta ja muita kuulumisia

Heippa taasen!

Ei ole loppuviikkokaan mennyt edellisiä postauksia kummemmin, mutta hyvä mieli kyllä oli keskiviikkona kun sain itseni sinne Zumbaan. Oli kiva ja vauhdikas tunti taas. Voisin käydä zumbaamassa vaikka joka päivä jos sitä olisi tarjolla!

Töissä ahdistaa kovasti. Ei sinänsä liity blogin aiheeseen, mutta välillä vituttaa ihan tosissaan tämä yrittäminen. Painiskelin järkyttävän huonon olo, sydäntykyksen ja hikoilun kourissa tänään kun availin firman perintälaskuja ja mietin miten tästä selvitään. Se tunne saa kyllä kaiken elämän ihan lamaannuksiin, koko ajan on yököttävä olo kuin jännittäisi jotain, meinaa pyörryttää ja henkeä ahdistaa. Varmaan jotain paniikkikohtauksen, korkean verenpaineen ja stressin välimuotoa tai niiden kaikkien yhdistelmää. Noh, liittyy tämä toisaalta siinä mielessä että työ ja siinä jaksaminen on niin iso osa elämääni, että sitä ei voi sivuuttaa. Ja stressin vaikutus painonhallintaan taas vaikuttaa tähän kaikkeen.

Sain tänään s-postia PT:ltä. Tapaamisesta on hetki jo aikaa ja hän on seurannut etten ole käynyt hetkeen salilla. Kyseli kuulumisia ja pyysi pohtimaan etenemistä, motivaatiota ja muuta sellaista. Kirjoittelin pitkät tarinat näistä aatoksistani, lepsuiluista, juhannuksesta ja siitä, miten tämä hidas tahti harmittaa mutta sinänsä ei ole kiire. Kerroin ympäripyöreästi syömisistä ja siitä, miten aamut ovat nyt hieman erilaisia kun mies on lomalla. Se on kyllä totta, että aamun salit ja lenkkeilyt on jääneet kun toinen lomailee ja yhteinen aamupala on niin kiva nauttia rauhassa. Kerroin kyllä odottavani innolla jo sitä normaalia arjen rytmiä.

Nyt on muuten tosi kurja keli ja vettä tulee, mutta tekisi mieli mennä ulos. Stressipää ehkä kaipaa happea ja jos saan itseni ylös tästä sohvalta sateeseen klo 20 illalla, se on aikamoinen juttu. Itse asiassa kun sen tähän kirjoittaa niin ei voi olla lähtemättä. Kätevää! Moro!

Päivän kuulumiset

Tämän pvän syömiset:

Aamulla kupillinen illalla tehtyä raakapuuroa: kaurahiutaleita, rahkaa, mehukeittoa ja pellavansiemenrouhetta, kupissa aamulla myös pelkkää mehukeittoa kaverina. Lisäksi yksi viipale vaaleaa leipää, jonka päällä kalkkunaa, juustoviipale ja kurkkua.

Lounaalla salaatti: tonnikalaa, punasipulia, pikkutomaatteja, salaattia, fetaa, raejuustoa, ananasta ja pähkinöitä.

Kahvitauolla: Kahvi maidolla + eväspatukka suklaa-kaura-maissi, mikä lie.

Alkuillasta torikahvilla feta-sämpylä ja kahvi + pala sitruunakakkua. Torilta ostettuja herneitä ISO määrä.

Pensasmustikoita pieni kupillinen, noin 1 dl.

Nyt lähden Zumbaan. En osaa ajatella tästä päivästäkään mitään paitsi, että mikä oli tuo patukka ja kakku. Muuta kuin turhia. TURHIA! Plääh.

Pohdintaa etenemisestä

Jotenkin lomareissun ja juhannuksen jälkeen tuntuu ihan rehellisesti sanottuna siltä, että ei kiinnosta nyt tämä projekti. Taas eilen kävin omalla vaa'alla ja lukema oli taas ihan mitä sattuu. En kehtaa edes sanoa, paitsi että sanonpa: 111,2 kg. Melkein kilo siis vajaassa viikossa lisää?! Ymmärrän kyllä että viikonlopun viinittely ja grillaaminen vaikuttavat, ja kenties alkoholi jumiuttaa sen lisäksi elimistön muutenkin pitkäksi aikaa vaikka yrittäisi tiukata röpöttelyjen jälkeen. Nyt vaan ei oikein innosta tämä tahti. Piti olla pysyvää tällainen hidas ja sitten parissa viikonlopussa saisin kuitenkin helposti kaiken takaisin? Onko minua nyt taas huijattu :)

Noh, en ole heittämässä pyyhettä kehää, kirvestä kaivoon tai hanskoja naulaan, mutta kyllähän tämä pistää miettimään. Jostain syystä nyt töissäkin on erikoinen vaihe - välillä vilkasta, välillä kehittelen kaikkea erikoista lisätekemistä ja askaretta ihan omatoimisesti ja koko ajan on jotain meneillään. Aika pahassa jamassa myös rahatilanne, se stressaa taustalla valtavasti. Kuvittelin, että se oman itsensä "kuntouttaminen" ja parempi olo auttaisivat kääntämään myös firmaa oikeille urille, mutta asiat ovat niin monien tekijöiden summia ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, että en tiedä mikä on loppujen lopuksi mitäkin. Onko stressi syy tähän väsähtämiseen vai repsahtelu syynä huonoon omatuntoon ja vointiin ja sitä kautta töissäkin asiat rönsyilee?

Eikä tässä sinänsä mitään isoa katastrofia ole tapahtunut. Ihmettelen vaan suuresti tuota nousua taas ja mietin tätä kahden kuukauden saldoa. En ole syönyt jäätelöä, karkkia, pullaa. Eilen söin lounaalla Kotipizzan Kotzonen, josta en oikeastaan edes tykännyt. Harmitti vähän. Vedenjuonti on vähän unohtunut, siinä yritän nyt taas tsempata. Samoin fiksummat eväät töihin, järkevä aamupala. Niihin myös huomiota nyt. Tänään ostin kaupasta taas perinteiset varustukset: salaattitarpeita, kanasuikaleita, lohta, pähkinöitä, rahkaa, raejuustoa, banaaneja, mustikkakeittoa... Sitten mies keksi haluta suklaamunkin ja sellaiset ostettiin. Kysyin vielä autossa, että oliko nyt järkevää ja todettiin että ei ollut. Silti söin sen munkin. Mitä ihmettä? En yleensä syö tuollaisia edes. Pilasin silläkin nyt yhden hyvin menneen päivän ja sitten ihmettelen tässä miksi paino heittelee.

(Silti taas se järkeilijä päässäni miettii, että eivätkö normaalit ihmiset koskaan syö sitä yhtä munkkia?)

Juhlat juhlittu

Ihanaa kun juhannus on nyt ohi. Oli todella kiva viikonloppu ystävien kanssa pihapelien, viinin ja grillauksen merkeissä mutta hyvä että se on nyt takana. Perinteisesti meidän porukan juhlat on yleensä kaksipäiväisiä, joten nyt tietää juhlineensa... Ei tosin mitään örvellystä vaan perjantaina vähän kevyemmin iloiteltiin, pelattiin krokettia ja ajoissa kotiin. Mutta eilen sitten keli olikin jo parempi ja uutta krokettimatsia viriteltiin viinin kera jo heti päivällä. Siitä se ilo taas lähti ja kotiin käveltiin baarista miehen kanssa puoli kuusi aamulla :) Oli hauska ilta! Tanssin ihan hurjasti ja nyt tuntuu lihaksissa kivasti. Sen varmasti voi laittaa jo kuntoilun piikkiin myös. Ehkä tunnin verran yhteensä pomppimista ja veivaamista vei varmasti kaloreita. Aamupäivästä eilen oltiin myös reippaita ja ennen juhliin palaamista käytiin lenkillä, juoksinkin osan matkasta. Meni n. 35 minsaa ja 260 kcal. Jes!

Vaa'alle en taida ihan vielä uskaltaa huomenna mutta jos kevennyspäivän jälkeen ottaisi taas lukemia tuolla uudella kapistuksella.

Toivottavasti muidenkin juhannus oli antoisa ja iloinen! Nyt jaksaa taas arkea.

Uusi vaaka, uudet lukemat

Aion nyt ottaa tavaksi seurata ennemmin tuota omaa (uutta) vaakaani, sillä PT:n punnitukset ovat tosiaan välillä niin harvoin että olisi parempi seurata itsekin. Eilen siis ostin uuden vaa'an, perusmalli Prismasta eikä mitään hienouksia mutta uskoisin sen olevan luotettava. Tämän aamun lukema oli 110,3 kg! JES. Eli tiistain viralliseen punnitukseen verrattuna -700 kg. Pääsisin ehkä siis ensi viikolla jo takaisin sinne ennen lomaa olleisiin lukemiin. Pirun juhannus vaan välissä taas (aina on jotakin!). Yritän ottaa nätisti, ja eihän se juhlinta ole toisaalta kuin yksi ilta. Viikonlopun vapaat voi käyttää ulkoiluun ja terveellisiin kokkailuihin.

Jaa noh. Katsotaan.

Reipas päivä!

Tänään tuli tehtyä monta hyvää asiaa.

1) Aivan loistavasti onnistunut työpäivä (taas!)
2) Uusi vaaka (jota testaan heti aamulla)
3) Zumba-tunti (peppu heiluu!)
4) Sykemittari (peppu heilui 478 kcal:n verran)

Punnituspäivä

Ja aamun lukema oli tasan 111.0 kg. Voi mähnä. PT:n papereissa siis + 600 kg mutta omien punnitusten mukaan tuli plussaa enemmänkin. Hän tosin lohdutti, että itsekin oli lomareissun aikana ottanut + 2 kg mutta kyllä ne nopsaan lähteekin. Sitten vedettiin aika napakka treeni 1h10min erilaisia laitteita ja hiki tuli. Nyt tiukka linja jatkukoon, plussaa ei saa tulla enää yhtään!

LISÄYS: Tajusin just, että tätä mun projektia on jatkunut kohta 2 kk ja tulos on tällä hetkellä -2,5 kg. Nyt vituttaa!

Onnistunut maanantai

Tänään olikin jo ihan hyvä päivä! Ja muutenkin kuin syömisten kanssa. Mutta niistä ensin: Aamupalaksi tein mustikkakeitosta, rahkasta ja myslistä mössöä, jonka päälle ripottelin vielä pensasmustikoita. Tämä iso kupponen meni kahvin kanssa (seassa rasvaton maito ja makeutus). Mysli oli kyllä sen verran makoisaa tavaraa, että ei varmaan ihan terveellisimmästä päästä, mutta ei varmaan huonoinkaan. Joku Myllärin Luomu crunchy se oli, nam.

Sitten olikin töihin lähtö ja evääksi otin banaanin, proteiinijuoman Pro-Feel (vaniljan maku) sekä purkin tonnikalaa. Yritin syödä töissä tonnikalaa sellaisen dieettikeiton kanssa, mutta olipas se pahaa! Se oli joku Easy Diet -pussi, makuna tomaatti ja chili, mutta ei ollut lainkaan maukas vaan lähinnä vetinen ja jauhoisa. Tonnikala onneksi antoi öljyä ja makua, mutta yli puolet tomaattiliemestä meni kyllä viemäriin. Banaanin söin ihan loppupäivästä, ettei olisi kotona liian kova nälkä ennen ruokaa.

Kotona sitten paistelin kanasuikaleita ja pistin uunivuokaan tulemaan kesäkurpitsa-parsakaali-minitomaatti-herkkusieni-fetajuusto-hunaja-paistosta ja keitin lisäksi myös vähän täysjyväpastaa (yritän nyt hiukan noudattaa sitä PT:n aiempaa ohjetta olla täysin unohtamatta hiilareita vaikka se ärsyttääkin vähän). Ruoka oli hyvää ja söin sitä PALJON. Mutta siinä onkin kaikki tänään syöty eikä ole iltapalaksi oikein mitään tiedossa enää. Ehkä noilla eväillä sain pientä kiriä huomisaamun punnitukseen. Pitäkää peukkuja ettei olisi kovasti yli sen edellisen 110,4 kg! Kaikki varpaat ja sormet ristiin.

Muutenkin päivä oli oikein kiva ja onnistunut. Tein töissä toimiston siivouksen, järjestelin paikkoja, somistettiin työntekijän kanssa myymälää ja kauppaakin tuli vähän tehtyä. Ja sain yhden ison tilauksenkin. Jes! Hyvä päivä. Ei niin hyvä, että tällä kaikki työmurheet hellittäisi niskasta mutta suunta on oikea. Sain toimistosta pois kolme kassia ja pari laatikkoa ROSKAA. En tajua miten sitä paperia ja silppua kerääntyy. Ihana puhdistava ja tehokas päivä siis! Tekisi mieli olla töissä 24h jos se kannattaisi. Mutta nukkuakin pitää, eikä kukaan mitään öisin osta :) Jollain tästä lamasta nyt on vaan selvittävä ja yksi monista konsteistani on pitää itseni hyvässä kunnossa ja vireessä, että tällaisia päiviä tulisi enemmän ja hommat luistaisi.

Plörinäksi menee!

Auttakee. Olen jakanut samassa tilanteessa viisaita sanoja muille, mutta nyt en tunnu osaavan noudattaa omia neuvojani. Lomaherkuttelu on jäänyt päälle nyt viikonloppuna enkä osaa katkaista. Eilen meni kaverin synttärijuhlissa kakkua ja viiniä, illalla sipsejä ja dippiä, aamulla paahtoleipää, sitten torilla kahvia ja piirakkaa, kävelyllä vohvelia lohitäytteellä... Kääk!

Tiistaina on edessä PT:n kanssa seuraava punnitus. Viimeisin virallinen lukema oli se 110,4 kg ennen kipeytymistä ja omaa punnitusta 109 kg. Pelkään että on noussut yli 110 kg:n taas, mutta jos ei sen enempää niin hyvä. Jos ehdin vielä tänään ja huomenna keventää, niin saattaa olla paremmat mahkut jäädä alle 110 kg:n. Pelottaa! Ei se maailma siihen kaadu, tiedän - mutta takapakki on aina mälsää. Pienistä lukemista nyt toisaalta kyllä puhutaan. "Muutama kilo sinne tänne" ei silti nyt oikein auta, kun pudotustakin on vasta noin vähän. Olen kohta lähtökuopissa jos herkuttelu jatkuu! En anna sen tapahtua, lupaan. Tänään reilusti vettä, fiksua iltapalaa ja huomenna tiukka linja, se ns. katkaisupäivä.

Tsekatkaapa muuten Johannan blogissa kiva arvonta! Minäkin osallistuin.

I'm back!

Lomareissu on nyt heitetty ja on HETI aika palata ruotuun. Loma ei mennyt ihan niin kiltisti syömisten suhteen kuin olisin toivonut, mutta annoin kyllä itseni nauttia lomasta ilman suurempia tunnontuskia. Lisäksi kävelimme tai pyöräilimme päivässä monia tunteja, vaikka tahti olikin lomatyyliin leppoisa :) En aio hypätä vaa'alle vielä ainakaan viikonlopun aikana, vaan nyt syön pari pvää kevyemmin ja juon paljon vettä. Sitten katsotaan paljonko tuli tuhoa. Mietin juuri mielessäni, että entisellä laihdutustyylilläni (muutama viikko rankkaa kitudieettiä) tuollainen viikon normaali lomasyöminen olisi tuonut kaiken takaisin. Katsotaan onko tämä tyyli nyt ollut pysyvämpi. Eka pitää vaan saada pieni turvotus ja nesteet taas liikkeelle. Mitään karmeita ylilyöntejä ei tullut tehtyä, mutta ainakin kaksi kertaa viikolla syötiin vähän paremmin alkuruokineen ja jälkkäreineen, viiniä meni myös ja yksi jäätelö, aamupala saatiin läheisestä kahvilasta ja sisälsi leipää, puuroa, leikkeleet, kahvileipää ja jogurttia. Ei mitään karmeaa, mutta erilaista mihin totuin. Tehtiin myös se perinteinen eväsretki, josta mainitsin ja olkoon vaikka jonkinlainen merkki se, että uidessamme varis kävi varastamassa makkarat pyyhkeiden luota :) Onneksi juustot ja viinit jäi.

Anteeksi kaikille nälkäisille lukijoille, mutta tässä pari ruokamuistoa reissusta. NAM!

Lomareissuun!

Tiedotan täälläkin, että huomenna lähdemme lomareissulle Viroon. Pitäkää peukkuja, että kaikki menee hyvin! Mennään motskarilla (itse olen kyydissä) ensin Tallinnaan ja sieltä Pärnuun. Siellä vaan löllöillään ja ollaan rannassa ja kaupungilla, ja TOIVON ettei hirmuisesti ilakoida syömisen merkeissä. Mutta aion syödä kyllä hyvin ja nauttia olostani. Etenkin nyt kipeän kauden jälkeen on ihanaa kun on taas hyvä olo ja ruoka maistuu.

Tämän viikon liikunnat jäi sairastelun takia vähälle, mutta oli onneksi se zumba ja äsken kävin kuntosalilla tekemässä ohjelman ja pari muuta laitetta päälle. Hyvä mieli kun tuli mentyä vaikka pakkaamiset ja koiran hoitoon toimittamiset ja muut on vielä tässä ihan vaiheessa.

Tässä yksi kiva kuva Pärnusta. Odotan innolla mitä siellä keksitään. Meillä on ollut tapana aina reissussa pitää oma piknik, eli käydään kaupasta juustoja, viiniä, hedelmiä ja semmosta. Niiden kanssa linnoittaudutaan jonnekin kauniiseen koloon ja mietitään tulevia seikkailuja :) Piknik on pidetty jo Kroatiassa, Pariisissa, Venetsiassa ja nyt Pärnussa.

Ajatuksia lihavuudesta

Tätä aihetta olen jo hetken pyöritellyt mielessäni ja osittain tuolla aiemmin sivunnutkin, mutta nyt on hyvä palauttaa mieleen taas eräitä faktoja lihavuudesta, ainakin omastani. Toimikoon myös motivaattorina itselleni sillä tietyt asiat lihavan elämässä ovat tosi hankalia ja ikäviä, ja niihin ei haluaisi palata. Tässä voi olla melkoista inhorealismia niille, jotka eivät ole koskaan olleet lihavia. En myöskään yleistä, vaan nämä ovat omia kokemuksiani ajoilta jolloin painoa oli vielä enemmän:

- Kun kesäisin käyttää hameita tai mekkoja, sisäreidet ja jopa polvet hankautuvat yhteen. Tuloksena on kipeää punaista ihottumaa, kirvelyä ja arkuutta. Joskus nuorempana käytin hameiden alla pyöräilyshortseja :) Joskus katson ihmetellen erityisen hoikkia ihmisiä, joiden reidet eivät edes kosketa toisiaan!

- Kun on painoa, makkaroita ja poimuja, on ikävä hikoilla kun olo tuntuu jotenkin epäraikkaalta. Huolehdin kyllä hygieniastani, mutta eihän sille mitään mahda että iso ihminen hikoilee ja sitten on nivuset ja persvako niljakkaat :D Onneksi kainalohikeni ei juuri haise, mutta kyllä se olo joskus on aika epämiellyttävä.

- Napa haisee. Tämä on vaivannut minua vuositolkulla. Napa taitaa jäädä jotenkin niin syvälle ja poimujen alle, että se kerää asioita. Ikävä vaiva ja napa on herkkä paikka pestä... Onneksi tämä on nyt vähentynyt kun maha on pienentynyt. Joskus tuntui myös, että navan kohdalla hankaava housunkaulus aiheutti osansa. Napaongelma oli ikävä erityisesti petipuuhissa kun piti piilotella haisevaa napaa :/

- Jos kuumalla ilmalla ei muista juoda tarpeeksi, meinaa nilkat turvota pahasti. Ennen kun painoa oli jaloilla enemmänkin, tämä oli tosi yleistä. Turvonneet nilkat tuntuvat kamalilta, kiristäviltä ja niihin jää painaumia kuin jonkin geelimäiseen aineeseen. Se oli myös noloa jotenkin kun jalat on kuin pölkyt, kaiken muun massan lisäksi.

- En ole tainnut ihmisten ilmoilla seistä vuosiin vetämättä vatsaa sisään. Joskus mietinkin, millaista olisi olla kropassa, jota ei tarvitse koko ajan tiedostaa tai häivyttää. Käytän tosi paljon myös body-tyyppisiä alusvaatteita, jotka pitävät tuon röllykkäosaston kasassa, erityisesti tiukempien vaatteiden ja juhlavaatteiden alla. Olisi kiva päästä niistäkin ja näyttää normaalilta perusalkkareissa :)

- En viihdy kovin hyvin korkokengissä, sillä tällainen paino korkojen päällä on aika hankalaa. Look onkin sitten ihan toinen kun matalissa ballerinoissa töpöttää turvonnein nilkoin ja pyöräilyshortsit hameen alla :D Heh! Uuh-la-la.

- Juokseminen, hyppiminen ja jumppaaminen kärsii siitä, kun massa heiluu tuossa edessä. Itselläni lähinnä maha ja ryntäät. Olisi joskus kiva kokeilla vaikka kevyttä hölkkää niin, että koko keskikroppa olisi jotenkin teipattu kasaan. Myöskin se alaspäin jyskyttävä tissien heiluminen tuntuu ikävältä ja tekee asiasta vielä raskaampaa. Hyvät liivit on auttaneet kyllä paljon.

- Mainitaan viimeisenä vielä raskausarvet. Niitä tuli nuorempana kun lihoin melko nopeasti. Olihan se kamalaa kun äiti joskus joulusaunassa päivitteli että mitä on tapahtunut kunnes tajusi että sehän on vaan lihonut! Sukulaisten kanssa saunominen on jäänyt jo ajat sitten. Äidin suvun naisilla oli tapana käydä vaa'alla ja päivitellä lihoimisa ja laihtumisia (sekä omia että toisten).

Siinäpä asioita, jotka haluan pitää kirkkaana mielessä jos joskus tuntuu lipsuvan. Tuollainenko haluan olla?

Parempia tunnelmia

Torstai toivoa täynnä! Olo on jo hieman parempi ja eilen sain raahattua itseni jopa zumbaan, huh. Mietin pitkään, onko järkeä mennä kun olo on ollut niin huono, mutta totesin sitten ettei se kovasti siitä voi pahentuakaan ja migreenilääkkeen olin ottanut jo aiemmin iltapäivällä, sen aiheuttamat oireetkin alkoivat jo mennä ohi (yleensä tulee pöhnäinen ja huono olo siitä pilleristä). Menin sitten ihan viime tipassa paikalle ja oli kyllä hauskaa taas. Tuli myös hyvä olo siitä, että sain tälle viikolle edes jotain liikuntaa ja ehkä tässä vielä tänään tai huomenna ehtisi salille. Lauantaina lähdetään lomareissuun, joten sitten jää viikoksi jumpat.

Tänä aamuna heräsin jälleen migreeniin, inhottavaa. Otin heti lääkkeen ja nyt jo helpottaa. Silti on ikävä tunne herätä kipeänä, kun aamujen pitäisi olla ihania, raukeita ja levänneitä. Nyt vihloi niskaa, silmää ja päälakea :( Luulen, että migreenin takana on nyt se kipeänä huono syöminen ja stressi. Painaa aika vahvasti nyt työasiat ja rahapula. Henkeä ahdistaa ja sydän hakkaa. En ihmettelisi jos verenpaineet olisi taas karmeita lukemia. Lisäksi harmittaa se, että stressihormonit haittaavat laihtumista. Mutta milläs siitä stressistä pääset kun et voi rahaksi muuttua?

Phuuuuuuuuuh. Onneksi syömiset on menneet ihan hyvin! Eilen tilasin töihin ISON salaatin ja söin siitä pari kertaa, illalla askartelin tonnikala-salaattia ja avokado-ruisleipiä. Joskus migreenissä tekee mieli ihan kaikkea, vähän kuin krapulainen olo. Onneksi olen nyt välttynyt ylilyönneiltä, se harmittaisi vielä enemmän.

Nyt laitan positiivisen hatun päähän ja hoitelen tänään hommat hyvin. Peukkua mulle!

Miinusta ja migreeniä

Tai tokkopa migreeniä oikeastaan, vaan tähän pahaan oloon liittyvää viiltävää silmä-/niskakipua, joka ei kuitenkaan ihan yllä migreenin sfääreihin. Paha olo on jatkunut edelleen ja osa yöstä meni kippurassa kun selkään kipuilee tuonne munuaisten kohdalle ja tuntuu kuin mahassa kiertäisi, vaikka mitään ruikulia ei enää ole ollut. Mutta tiedätte varmaan sen tunteen kun vatsa on kuralla ja selkään ja kylkiin tulee se kamala pakottava ja kipeä tunne ennen kuin on jo kiire vessan... Olo on sellainen melkein koko ajan, etenkin tuolla selässä, mutta mitään ripulia tai oksentelua ei enää ole ollut. Nyt sitten tuli kaveriksi eilen tämä päänsärkykin ja tuntuu etten jaksaisi millään enää tätä oloa. Pystyn kuitenkin toimimaan aika normaalisti ja töihinkin olen päässyt, mutta välillä voimat katoaa, posket menee tulikuumaksi tai sitten vaan iskee tajuton väsymys. Olin ilmoittautunut eräälle kurssillekin liittyen työjuttuihin ja tänään siellä istuin muutaman tunnin kärsimässä. Kurssi oli kyllä ihan hyvä ja saatiin lounastakin, pieni syöminen hetkellisesti helpotti oloa kun varovasti otin, mutta nyt taas menee pahemmaksi. Mikähän kumma tämä on? Ei pitäisi sitä tässä pohtia vaan mennä lekuriin, mutta olo ei tunnu ihan niin kurjalta että olisi pakko mennä... Nyt haluan vaan pään hetkeksi vaakatasoon ja unohtaa kaiken. Raha-asiatkin painaa rajusti niskassa, firman jutut ahdistaa. 

Noh, jos jotain positiivista niin oma vaaka näytti tänään 109 kg, mutta en jaksa iloita. Kun tämä kipeyspaasto on ohi niin varmaan nousee siitä vähän. En ole päässyt moneen päivään kuntosalille tai edes normaalille lenkille. Viikonlopun rauhalliset köpöttelyt on viimeisin liikuntasuoritus... Lepoviikko siis. PLÄÄÄH. Anteeksi vaan nämä valivalivalitukset, mutta muuta ei nyt oikein ole tarjolla. 

Viikonloppureissu ja tyhjennys...

Olipas viikonloppu! Lähdimme jo perjantaina junaan ja Helsinkiin tapaamaan pitkäaikaista ystävääni, myös muuta ystäväporukkaa oli mukana mutta tulivat omalla autolla. Olin fiksu ja säästäväinen ja otin junaan evääksi meille tekemääni kanapiirakkaa ja viiniä. Oli mukava aloitus matkalle ja olin päättänyt jo aiemmin, että syömisistä ja juomisista en murehdi pätkääkään, sen verran iloinen reissu oli tiedossa. Perille päästiin ja iltaa istuttiin ihan ystäväni kotosalla vaan ja iltapalaksi saatiin parit drinkit ja ihanaa rucola-kinkku-pizzaa. Sen verran alkoi väsymys painaa syömisen jälkeen, että me miehen kanssa päätettiin jäädä nukkumaan kun muut suuntasivat baariin. Olo oli jotenkin hirmu täysi ja raskas, päättelin sen johtuvan erilaisesta ruoasta kuin mihin olen viime aikoina tottunut. Hieman huoletti myös aiemmin perjantaina vaivannut paha olo vatsassa, mutta se oli mennyt jo aiemmin ohi joten en osannut odottaa mitään... Sitten se iski keskellä yötä. Aivan KAMALA huono olo vatsassa, kuin olisin kiviä täynnä ja mahassa kiersi ja yökötti. Sen verran olen elämäni aikana viinaakin juonut, että tunnistin tämän erilaiseksi oloksi, ei siis johtunut juomista. Sitten ramppasinkin vessassa pytyllä moneen kertaan ripulilla ja lopulta myös oksetti. Aamuun asti sitä ramppaamista jatkui ja jommasta kummasta päästä tuli tavaraa. Mahaan sattui kamalasti ja kipu tuntui myös selässä jossain munuaisten tienoilla. Tosi kummallinen tunne! Aamulla sitten päätettiin lähteä kahdestaan kaupungille kahville ja kävelemään kun muut vielä nukkuivat (kuka missäkin päin kaupunkia) ja päädyimmekin kävelemään monta tuntia ympäri Helsinkiä. Olo alkoi korjaantua, mutta vähän väliä piti pysähtyä istumaan ja lepuuttamaan selkää kun munuaiskipu vaan jatkui ja mahassa roplatti koko ajan. Lauantai-iltaa ennen yritin vielä nukkua ja olo tuntuikin paremmalta kun lähdettiin syömään ravintolaan. Siellä en saanut juuri mitään alas, viinit jäi juomatta ja vaikka olin kokeillut auttaa vatsaa Fernet Brancalla (hyi!) niin ilta ei silti lähtenyt korjaantumaan ja kesken syömisen jouduin poistumaan paikalta ja meinasi tulla taas oksennus. Onneksi ei tullut ja mahakin toimi jo aika normaalisti, mutta nyt edelleen sunnuntai-iltana maha koko ajan pörisee ja ruplattaa eikä mikään syöminen meinaa onnistua. Mikähän lie noro iskenyt, toivottavasti menisi pian ohi. Haluan äkkiä takaisin hyvän ja reippaan olon ja normaalin syömisen rytmin :(