Mutta näin pitkään siihen meni! Torstaiaamun kahvakuula sai paikat niin kipeäksi, että ihan vakavissaan väänsin itkua pöntölle laskeutuessa, tavaroita lattialta poimiessa ja autosta noustessa. Nyt on kuitenkin jo tiistai, eikä vieläkään ole lihakset ihan normaalin tuntuiset vaan peffalihakset ja reidet ipottaa vähän. En tiedä onko treenien syytä olla noin rajuja, vaikka eihän se toki kai haittaakaan. Mutta jo pelkästään töissä toimiminen hankaloituu ja monta päivää menee sitten tekemättä mitään, kun ei vaan pysty.
Ajattelin pienehköllä kahvakuulalla kohta tehdä aamujumpan kotona ennen suihkua. Liikkeet tuntuvat ihan kivan tehokkailta ja PT totesikin, että 20 minuuttia riittää ihan hyvin jos joinain päivinä tuntuu ettei ehdi liikkumaan. Huomenna olisi sitten taas Zumbaa, en ole sielläkään pariin viikkoon nyt käynyt.
Viikonloppuna olimme kahden rakkaan ystäväni kanssa kesäreissulla toisessa kaupungissa. Syötiin hyvin, juotiin viiniä, naurettiin, katseltiin vähän festarimenoa, juotiin lisää. Olipa ihanaaa! (Kipeistä lihaksista huolimatta....) Onneksi ei tullut mitään krapuloita eikä syöty liikaa, joten olo oli maanantaina ihan pirteä ja hyvä. Uskon, ettei mitään suurempaa tuhoa tapahtunut. Lähinnä henkistä jaksamista taas tän kaiken keskelle! <3
Toinen piristävä asia tällä hetkellä on pienehkö bisnessuunnitelma. Se ei ole iso juttu, eikä vaikuta varmasti isolla volyymilla toimeentulooni, mutta olen keksinyt normaalin työni rinnalle pienen lisäjutun johon liittyy käsillä tekemistä ja tuotteen suunnittelua. On ihana tunne olla innoissaan jostain uudesta ja suunnitella siihen liittyviä asioita. Tämä on mulle parasta stressinhoitoa (puhuin jo aiemmin siitä rönsyilystä) vaikka pitäisi keskittyä olemassa olevien asioiden hoitoon. Mutta kun haluan tehdä! Ja kehitellä! Ja suunnitella! Jos se auttaa jaksamaan, aion tehdä niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti