Hyvin on edelleen mennyt tämän ryhdistäytyminen. Eilen join yhden oluen ja nappasin pari kourallista sipsejä kylässä ystävän luona, mutta toisaalta iltapäivän ja illan ruoka oli jäänyt palaverin takia väliin (enkä ottanut palaverissa fasu-paloja tai edes kahvia!). Ajattelin huomenna taas ottaa välilukemaa, joten tänään voisi taas keskittyä pussukoihin.
Juon tässä juuri aamukahvia ja lorautin sekaan ihan hyvillä mielin kuohukermaa. Tämä on salainen, tai ennemmin julkinen paheeni, että laitan kahviin kermaa aina kun mahdollista. Tästä tuli ihana muisto ajoilta, jolloin asuin yksin ja kokeilin elää karpaten. Se oli kyllä mukavaa ja uskon, että sellainen ruokavalio sopisi minulle jatkossakin jossain määrin. Aloitin silloin aamun aina isohkolla munakkaalla, jossa oli feta-juustoa ja kirsikkatomaatteja, kaverina kermakahvi. NAM! En itse ottanut karppausta sellaisen voin ja pekonin kanssa läträämisenä (jota monet sen olettaa olevan) vaan ruokavaliossa oli paljon munia, kasviksia, erilaisia kaali-liharuokia ja kalaa. Se oli aika toimiva juttu, mutta siihen elämäntilanteeseen avioeron jälkeen liittyi sitten paljon bailaamista ja epäsäännöllistä elämää, ja lopulta sitten nykyisen mieheni löydyttyä rinnalle alkoi parisuhdelihominen taas :) Outoa, että sen pitääkin mennä niin. Ensin kun rakastuu, ei meinaa ruoka maistua ja haluaa näyttää hyvältä, sitten alkaa ulkona syöminen, kotona herkkujen kanssa nyhjääminen ja sitten hälläväliä-vaihe. Onkohan tähän joku biologinen, parinmuodostukseen liittyvä selitys, heh!
Nyt on painoa 7-9 kiloa enemmän kuin tavatessamme. Ei paha, mutta muistetaanpa, että sitä oli vielä ne 7 kiloa enemmän keväällä. Tuo 110kg on joku maaginen raja mulle. Olen sen molemmin puolin 105-115kilossa liikkunut ihan rehellisesti viimeiset 10 vuotta, ylikin. Kun pääsen 105kg:n alle, pitää ottaa tsemppi päälle, etten ala iloita liikaa. Alle sadan tuntuu jo ihan uskomattomalta... Eikä olisi kaukana!
Itselläni on karppaamisesta (tai sen varsin tiukasta muodosta paleosta, jossa ei syödä myös maitotuotteita) sellaiset muistot, että olo oli ihan ok - ei normaalia parempi muttei huonompikaan-, mutta en laihtunut yhtään paitsi mitä nyt ekalla viikolla lähti puolitoista kiloa nesteitä.
VastaaPoistaEi sinänsä ylläri, että mulla ne himoruoat joita syön helposti liikaa on juuri rasvaiset ja suolaiset, ei makea. Ja sitten jos sanotaan että syö vaan vapaasti rasvaa, makkaroita, munia jne niin niitähän meni, niin paljon ettei kalorivajetta tullut. Vaikka tosiaan paljon söin kasviksiakin.
Hienoa että sulla on lähtenyt taas homma rullaamaan! Täällä on lomilta palailtu kolmen plussa kilon kanssa, mutta eilen on päästy jo onneksi salitreenin pariin ja syömisetkin on alkanut jo normalisoitua. :) Pikkasen kyllä kauhistelen tuota alhaista kalorimäärää, mitä päivittäin syöt.. Elääkö sillä? Jos söisit esim 100g kalkkunaleikettä kahden kinkkusiivun sijaan niin siinä ei tulisi siltä 100 kaloria enempää.. Ettet vain ruoki liian pienillä kaloreilla sitä ruoan himoa ja jossain vaiheessa tekee mieli syödä kaapit tyhjäksi? :) Toki nopeat pudotukset motivoivat, mutta liian pienillä kaloreilla mentäessä on se riski että keho vaatii omansa takaisin ja äkkiä repsahtaa. Tsempit silti valitsemallasi tyylillä! Tärkeintähän on, että olet vain itse tyytyväinen. :)
VastaaPoista