Heipsan kaikki. Nyt on hetken ollut hiljaisempaa kun yritän purkaa stressiä aiheuttanutta työsumaa järjestelmällisesti ja jättänyt kaikkea ylimääräistä tekemistä pois. Onneksi tähän ei mene monta minuuttia, joten pikaisesti kerron kuulumiset.
Tuon edellisen punnituksen jälkeen oli tosi iloinen ja kävin heti muistaakseni kahden päivän päästä uudelleen tsekkaamassa vaa'alla, ajattelin jo olisiko mennyt alle 110 kg (joku vaikea ja maaginen raja mulle!). Paino olikin sitten 112,7 kg. Ketutti ihan vietävästi, koska en ollut muuttanut mitään suuresti ja yhtäkkiä onkin parissa pvässä 2,5 kg lisää... Edes hormoneja ei voinut oikein syyttää. Päätin siis ottaa taukoa vaa'asta, hoitaa kiireet pois ja käydä tsekkauksella sitten uudelleen myöhemmin.
Tanssitunnit on alkaneet kivasti ja niiden suunnittelussa ja vetämisessä menee hyvin pari tuntia ainakin viikossa. Ollaan myös miehen kanssa vähän tehty syysretkiä ja viikonloppunakin käveltiin aika paljon. Muuten ei erityistä mainittavaa liikunnasta...
Niitä verenpainelääkkeitä olen nyt syönyt, että saadaan olo korjaantumaan. Nukkumiseen on ne omat, ettei tarvitse yöllä valvoa ja panikoida työasioita, mutta mm. viime yönä niin taas kävi kun en illalla lääkettä ottanut. Valvoin kahdesta viiteen ja nyt tietysti olen sitten ihan aivot seis. Tiedossa vielä tavallista raskaampi päivä... Huh.
Ei ole tännekään aikoihin kukaan mitään kommentoinut. Hiljainen ja unohtunut fiilis koko laihdutusprojektin kanssa, vaikka ei saisi luovuttaa.
Muistatte varmaan sen mun paperille kirjoitetun lauseen "Pahinta olisi luovuttaminen" koska tämän piti olla se kerta kun onnistun. Viimeinen ja vaikka kuinka hidas, niin oikeaan suuntaan vievä. Nyt on jääty paikoilleen :(
Stressi on hyvin pirullinen laihduttajan kumppani. Stressihormonit, kun estävät laihtumisen ja murheet ajavat helpottamaan oloa syömisellä. Pidä pintäsi ja anna laihdutukselle vähemmän huomiota stressikausina. Keskity kaikkeen kivaan tekemiseen, niin alkavat kilotkin tippua. Paljon tsemppiä sulle! :)
VastaaPoista