perjantai 27. kesäkuuta 2014

Postia PT:lta ja muita kuulumisia

Heippa taasen!

Ei ole loppuviikkokaan mennyt edellisiä postauksia kummemmin, mutta hyvä mieli kyllä oli keskiviikkona kun sain itseni sinne Zumbaan. Oli kiva ja vauhdikas tunti taas. Voisin käydä zumbaamassa vaikka joka päivä jos sitä olisi tarjolla!

Töissä ahdistaa kovasti. Ei sinänsä liity blogin aiheeseen, mutta välillä vituttaa ihan tosissaan tämä yrittäminen. Painiskelin järkyttävän huonon olo, sydäntykyksen ja hikoilun kourissa tänään kun availin firman perintälaskuja ja mietin miten tästä selvitään. Se tunne saa kyllä kaiken elämän ihan lamaannuksiin, koko ajan on yököttävä olo kuin jännittäisi jotain, meinaa pyörryttää ja henkeä ahdistaa. Varmaan jotain paniikkikohtauksen, korkean verenpaineen ja stressin välimuotoa tai niiden kaikkien yhdistelmää. Noh, liittyy tämä toisaalta siinä mielessä että työ ja siinä jaksaminen on niin iso osa elämääni, että sitä ei voi sivuuttaa. Ja stressin vaikutus painonhallintaan taas vaikuttaa tähän kaikkeen.

Sain tänään s-postia PT:ltä. Tapaamisesta on hetki jo aikaa ja hän on seurannut etten ole käynyt hetkeen salilla. Kyseli kuulumisia ja pyysi pohtimaan etenemistä, motivaatiota ja muuta sellaista. Kirjoittelin pitkät tarinat näistä aatoksistani, lepsuiluista, juhannuksesta ja siitä, miten tämä hidas tahti harmittaa mutta sinänsä ei ole kiire. Kerroin ympäripyöreästi syömisistä ja siitä, miten aamut ovat nyt hieman erilaisia kun mies on lomalla. Se on kyllä totta, että aamun salit ja lenkkeilyt on jääneet kun toinen lomailee ja yhteinen aamupala on niin kiva nauttia rauhassa. Kerroin kyllä odottavani innolla jo sitä normaalia arjen rytmiä.

Nyt on muuten tosi kurja keli ja vettä tulee, mutta tekisi mieli mennä ulos. Stressipää ehkä kaipaa happea ja jos saan itseni ylös tästä sohvalta sateeseen klo 20 illalla, se on aikamoinen juttu. Itse asiassa kun sen tähän kirjoittaa niin ei voi olla lähtemättä. Kätevää! Moro!

10 kommenttia:

  1. Mä toimin reilu puolivuotta yrittäjänä ennen ensimmäistä lasta ja kun äitiyslomalle jäin, niin tiesin, että niihin saappaisiin en enää astu. Toisaalta niin palkitsevaa ja sitten taas toisaalta nämä kääntöpuolen asiat. Voimia kovasti! Mun mielestä sun kannattaa hoitaa nää jutut nyt mallilleen. Ensimmäisenä. Tietysti siinä sivussa voi panostaa terveelliseen syömiseen ja liikkumiseen, mutta älä stressaa enää sitä painoa lisäksi. Kyllä kaikki järjestyy lopulta :) Kiva että oot löytäny siitä Zumbasta kivan liikkumismuodon! Tulisko sun zumbattua kotona jos sulla olis sellanen zumba-dvd..?
    Mulla on muuten jännästi ihan eri tilanne ton miehen loman kanssa.. Mä oikeen odotan kun se kolmen viikon päästä alkaa! Kuvittelen ainakin saavani itseni aamuisin lenkille sillon. Kun ei se mulla näin arkena onnistu kun enhän mä lapsia voi jättää yksin kotiin ja mies menee jo kuudeksi töihin.. en mä nyt sitä ennen minnekään sentään jaksa lähtee! Mun pitää töihin 7:30, et sitä ennen vois käydä.. Saapa nähdä.. :D Aika aikasin kyllä tarvii lähtee, mut en mä tiedä haittaisko se näin kesällä kun on valosaa.. Pimeellä en kyllä lähtis minnekään :D Mä oon nytkin viikonloppusin harrastanu noita aamulenkkejä.. tosin ihan oman heräämisen mukaan. Niillä lähtee päivä ihanasti käyntiin ja herää ihan toisella tavalla. Mut niin.. ei ne aina huvita.. Kiva aurinkoinen sää on tässä asiassa ehdottomasti plussaa :)

    VastaaPoista
  2. Voimia ja tsemppiä:) Muakin jännittää alkava loma miten saan handlattua syömiset ja liikkumiset. Toisaalta toivon että olis enempi aikaa ainakin liikkua. Jussina ja sen jälkeen tuli mullakin syötyä sitä sun tätä :/ ja painossahan se näkyi. -Laura-

    VastaaPoista
  3. Ihan oikeassa olet Anu, mutta se tilanteen korjaaminen vie aikaa. Olen ollut nyt yrittäjänä 6,5 vuotta ja viimeiset vuodet on olleet tosi vaikeita. Kun kyse ei ole vain sadoista tai tuhansista euroista niin välillä se kurssin kääntyminen oikeaan suuntaan tuntuu niiiiiiin hitaalta ja samalla kaikkia viivästyksiä ja kuluja joutuu makselemaan, oravanpyörä on valmis. Olen kuitenkin oppinut elämään tämän tilanteen kanssa, pystyn toimimaan aika normaalisti vaikka tuo lamauttava paniikki iskisikin. Oletin että tämä projekti toisi voimia jaksaa yrittämistä, mikä tietysti on tottakin. Olo olisi vielä pahempi tämän kaiken keskellä jos olisin koko ajan ähky ja löllö ja voimaton. Mutta asiat pitäisi nyt saada pian korjaantumaan, alan pelätä jotain isompia terveydellisiä oireita.

    Menin muuten eilen sinne lenkille. 30 minsaa sateessa, osa hölkäten. 212 kcal.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ootko hommannut sykemittarin? :) Aika kannustava semmonen on :) Hei mä muuten maistoin sitä barebarin appelssiini-raakasuklaa patukkaa, oli hyvää ja täyttävää. Muistelin että joskus esittelit jotkut niitä blogissa! Tarkoitus olis maistaa jokaa makua! -Laura-

      Poista
    2. Hitsi, kadotin ekan kommentin tähän. Mutta siis sain PT:ltä lainaan sykemittarin ja on kyllä kannustava kapine. Seuraan myös sykkeen ylärajaa noissa hölkkä/juoksukokeiluissa ettei nouse liialliseksi kun oli sitä verenpainetta... Kiva että tykkäsit kans patukasta. Mulle ei kolahtanut se toinen maku jota testasin, taisi olla joku marja. Mutta appelsiinia ostin taas yks pvä, se oli edelleen mieluisa :)

      Poista
  4. Moikka, tiedän kyllä itsekin myös todella hyvin tuon tunteen, kun työasiat stressaa. Silloin käy hermosto niin kovilla siitä psyykkisestä stressistä, että eipä paljon tee mieli enää tehdä mitään hermostoa kuormittavaa rankkaa salitreeniä. Kroppakin sanoo, että ei. Mutta yritä kuitenkin rentoutua. Ajattele vaikka, että ei se stressaaminen ja hermoilu sitä tilannetta muuta mihinkään suuntaan. Ja onneksi asutaan Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa niin sosiaalinen turvaverkko ja työttömyysturva on olemassa. Aina voi sitten kokeilla jotain muuta työtä tai vaikka uutta ammattia, jos nykyiset kuviot eivät mene suunnitellulla tavalla. Tsemppiä sinulle! :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos tsempistä. Yritän kovasti rauhoittua ja olla stressaamatta itseäni sairaaksi asti, mutta totuus tietysti on se että rahaksi ei voi muuttua. Lisäksi jos nyt pistäisin firman purkkiin niin jäisi niin isot velat ettei niistä taitaisi selvitä ihan hetkeen. Nyt en kuitenkaan vaivu epätoivoon ja konkurssisuunnitelmiin vaan rentoudun, hoidan hommat hyvin ja odotan parempia aikoja.

    VastaaPoista
  6. Kiitos kommenteista, tulinpa vastavierailulle. :) Laihdutus ja stressi on kyllä yksi karmeimmista yhdistelmistä. Toivottavasti saat salitreenistä vaikkapa hyvän stressinpurkamiskanavan. Hatunnosto sinulle, kun olet uskaltautunut yrittäjäksi, toivottavasti asiat järjestyvät!

    VastaaPoista
  7. Voimia ja tsemppiä sinne oikein kovasti!

    VastaaPoista